Pure madness!

Käykö kenellekään muulle niin, että välittömästi joulukuun alettua kääntyy päälle sellainen "haluan olla maailman paras nainen/äiti/ihminen"-vaihde? Sen tunnistaa muun muassa näistä:

1) On ihan hyvä idea kävellä Stockmannille ostamaan useiden kymmenien eurojen edestä joulukoristeita. Tosin ennen kassalle pääsyä on ihan normaalia valikoida koristeita lähes tunnin ajan sommitellen niitä toisiinsa.

2) Yllättäen ja pyytämättä tulee sellaisia hetkiä, kun haluaa tehdä kaiken itse. "Miten teen joulukarkit itse?" "Onko tämä todella maailman paras toffeeohje?" "Mitä jos tekisinkin kaikki 40 joulukorttia käsin?"

3) Kodin nurkkia alkaa katsomaan arvostellen. "Olenko nyt varmasti pessyt tuonkin nurkan?"

4) Herkistyy ihan käsittämättömistä asioista. Minähän siis omistan hulluja määriä joulumusiikkia. Josh Grobanin Noel-levyllä on biisi, jonka alussa amerikkalaiset sotilaat toivottavat hyvää joulua perheilleen. Jep, pidättelin kyyneliä koko biisin ajan.

Jos koet kuuluvasi samaan ryhmään, niin kerro siitä. Etten turhaan tunne oloani omituiseksi tästä(kin) syystä.

Love, Sini