Että sellainen reissu...

Eilen kävin Emmin, Tuomaksen, Akin, Tompan, Tommin ja muutaman muun kanssa Kyyjärvellä maalaamassa koulua. Ei, minulla ei ollut aavistustakaan siitä, missä koko paikka sijaitsee, mutta kiitos TomTomin löysimme perille kyllä - jopa huolimatta siitä, että GPS:n käyttö oli minun vastuullani. Maalia on nyt ihan joka paikassa, eikä se lähde millään pois. Teräsvillaa, anyone?

Kyyjärvi on ehkä maailman omituisin paikka, vaikka kovin idylliseltä vaikuttikin. Siellä ei taida pahemmin naimaikäisiä naisia olla, koska minun ja Emmin maalauspuuhat houkuttelivat miehiä oikein makailemaan nurmikolle ja seuraamaan toimintaa. Se oli monella tavalla hyvinhyvin outoa, mutta siinä korkean paikan pelkäämisen ja sudilla huitomisen tuoksinassa asiaan ei ehtinyt onneksi liikaa kiinnittämään huomiota. Toriksi kutsuttiin paikkaa, joka käytännössä oli pienen parkkipaikan kokoinen ja itikoita oli niin paljon, etten ollut ennen nähnyt. Mutta paikallisesta (joka normaalisti olisi ollut auki vain viikonloppuna) sai tequilaa, joten loppu hyvin, kaikki hyvin.

Pitkä yö tietysti kostautui pitkällä automatkalla. En uskaltanut hetkeksikään irrottaa katsettani tiestä, koska Tuomas meinasi kertaalleen ohjata meidät "transsissa" vastaantulevien kaistalle. Se olisi ollut kyllä surkea tapa ja ajankohta kuolla.

Kun olen vanha ja raihnainen, voin siirtyä odottamaan kuolemaa Kyyjärvelle. Siellä oli ihan kaunis auringonlasku, eikä riittävän vanhana enää edes tunne iholla käveleviä itikoita, joten sen katselukin onnistuu kivuttomasti.

Love, Sini