Quo vadis, Jutta Urpilainen?

Jutta Urpilainen on kyllä mun idoli. Jutta nostettiin nykyiselle paikalleen uudistamaan puoluetta ja luomaan uutta, mediaseksikkäämpää imagoa puolueiden välisissä taisteluissa ryvettyneelle Sosialidemokraattiselle puolueelle. Puheenjohtajuutensa aikana Urpilaisesta on toki ollut moneksi; verkkosukkahousut istuivat Jutan päälle varsin kivasti ja kuultiinpa hänen suustaan erinomainen idea siitäkin, että lääkäreiden tulisi valita julkisen ja yksityisen sektorin väliltä. (Olisi muuten ollut kiva nähdä, kuinka moni lääkäri olisi tosiasiallisesti jäänyt huolehtimaan julkisesta terveydenhuollosta. Sääli siis, ettei esitystä voinut ottaa edes vähän tosissaan.)

Urpilaiselle terveydenhuoltopuoli on ilmeisesti varsin rakas, sillä hänen uusin esityksensä koskee Kela-korvauksen poistoa yksityislääkärillä käymisestä. Tällä hetkellähän armoitettu kansaneläkelaitoksemme korvaa yksityislääkärin palkkiosta korkeintaan 60 prosenttia ja yksityislääkärin tai yksityisen hammaslääkärin hoidoista tai tutkimuksista korkeintaan 75 prosenttia. Urpilainen haluaisi Aamulehden mukaan siirtyä nykyisestä, niin sanotusta kaksikanavaisesta rahoitusjärjestelmästä yksikanavaiseen järjestelmään, jossa julkisin varoin tuettaisiin ainoastaan julkista terveydenhuoltoa. Urpilainen sanoo, että 60 prosenttia terveysasemista on akuutissa kriisissa lääkäripulan vuoksi ja että terveydenhuoltosektoria on organisoitava uusiksi. (Jälleen, olisin halunnut nähdä sen lääkäripulan, mikä Urpilaisen aiemmasta esityksestä olisi poikinut, mutta ehkä Jutta on antanut suurisuisuutensa itselleen anteeksi.)

Tämänhetkisessä tilanteessa yksityinen sektori on se, joka turvaa useissa tilanteissa mahdollisuuden riittävän aikaiseen hoitoon. Hammaslääkärille ei tarvitse kivuliaiden oireiden kanssa jonottaa viikkoja tai kuukausia, vaan ajan saa tarvittaessa nopeasti. Itse olen turvautunut yksityiseen hammaslääkäriin yliopistotaipaleeni alussa, enkä kadu sitä 72 euroa, jonka hoitoihini käytin - kiireettömyys ja paineettomuus yksityisellä puolella takasivat silloin parhaan hammashoidon, jota olen eläessäni saanut. Ilman Kela-korvausta opiskelijalle olisi ollut puhdas mahdottomuus käyttää yksityisen sektorin palveluita. Uskon vapauteen siinä(kin) mielessä, että valtion ei pitäisi sanella, mistä kukakin hoitonsa saa. Kela-korvaukset mahdollistavat pienempituloisellekin mahdollisuuden yksityisen puolen hoitoon. Kela-korvauksen poistohan iskisi nimenomaan juuri pienituloisiin! Nopeasti ajatellen voisi luulla, että Jutta ei haluaisi ottaa "omiltaan" pois, mutta ei tämä tietenkään ole ensimmäinen kerta, kun demarit tekisivät niin. Mietitään nyt vaikka pääomatuloverotuksen huomattavaa laskemista ja progression poistamista niihin aikoihin, kun demarit vielä olivat riittävän voitokkaita hallitusvastuuseen.

Jonkun pitäisi nyt sanoa Urpilaiselle, että hänen yrityksensä tehdä oppositiopolitiikkaa terveydenhuoltokysymyksillä ovat surkeasti epäonnistuneita. Ettei naisraukka enää jatkaisi valitsemallaan tiellä.

Love, Sini