Matti Ihmemaassa

Helsingin Sanomat tekee juttusarjaa, jossa kolmen suurimman puolueen puheenjohtajat pääsevät visioimaan vuotta 2019. Ensimmäisenä kierroksen on aloittanut Matti Vanhanen, ja Matin teksti onkin aikamoista visiointia. Vanhasen mukaan vuonna 2019 hän istuu neljättä kauttaan pääministerinä (Keskustan kannatus on hänen mukaansa silloin hieman alle 25 prosenttia...), puolueet erottuvat enemmän toisistaan, Suomi ei edelleenkään ole liittynyt Natoon, valtion ohjailu kasvaa, eikä kuntarajoja enää käytännössä ole. Tässä siis lueteltuna ainoastaan muutama tulevaisuudenkuva.

Minua tämä Vanhasen haaveilu muistuttaa lähinnä 1950-luvun tieteiselokuvista, joissa vuonna 2000 autot lentävät, ihmiset saavat ravintonsa pienistä pillereistä ja robotit hoitavat kaikki kotityöt. Eniten minua hämmästyttää Matin näkemys omasta asemastaan valtion johtomiehenä, vaikka hän ei nykyisellä johtamisellaan onnistu nostamaan puoluettaan alati upottavammasta suosta. Puhumattakaan siitä, että hän olisi onnistunut koko taloustaantuman tai ylipäätään toisen hallituskautensa aikana tuomaan ainoatakaan originellia ajatusta keskusteluun. Jos hänen toimintansa jatkuu yhtä selkärangattomana, olisi minusta silkkaa typeryyttä keskustalaisilta roikottaa häntä johtajanaan. Toki voi myös olla, että vuoteen 2019 mennessä Matti on onnistunut kehittämään itselleen mielipiteitä ja johtajuustaitoja, mutta sitä tämä juttusarja ei meille kerro.

Huomenna haaveiluvuorossa on Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, mutta todellista viihdearvoa uskon olevan Jutta Urpilaisen utopialla. Huipulle tulee tunkua, kun toinen uppoava puolue uskoo myös hoitavansa pääministerin salkkua vuonna 2019. Suosittelen seuraamaan haastattelusarjan loppuun asti!

Love, Sini

p.s. Mutta eihän tälläkään tietenkään ole mitään väliä, sillä maailma lakkaa olemasta vuonna 2012. Remember?